Koiran sosiaalistaminen, mitä se tarkoittaa?
Koiranpennun sosiaalistamisesta puhutaan paljon. Yleisesti käsitys sosiaalistamisen merkityksestä on vuosien saatossa muuttunut ja parantunut. Edelleen tulee kuitenkin tilanteita vastaan, joissa sosiaalistamisen ajatellaan tarkoittavan sitä, että koira vain viedään erilaisiin ympäristöihin ja kohtaamisiin. Ajatuksena saattaa olla, että annetaan pennun selviytyä itsekseen ja tottua tilanteeseen, ympäristöön ja ympäristössä oleviin tekijöihin, kuten toisiin koiriin ja vieraisiin ihmisiin. Tämä on kuitenkin väärä lähestymistapa sosiaalistamiseen, ja saattaakin olla koiralle haitallista.
Mitä sosiaalistaminen ei ole?
Sosiaalistaminen ei tarkoita sitä, että pentu viedään koirapuistoon vieraiden koirien kanssa ja toivotaan parasta. Sosiaalistaminen ei myöskään tarkoita, että pentu annetaan vieraan ihmisen syliin ja toivotaan että se viihtyy, tai että siitä pidetään kiinni, jotta vieraat ihmiset pääsevät sitä rapsuttamaan. Sosiaalistamisessa tulisi edetä pennun ehdoilla. Pennun kanssa voidaan tarkastella tilannetta ja ympäristöä kauempaa, antaen pennulle aikaa ja tilaa tutustua ympäristöön. Tarjolla tulisi olla mahdollisuus päästä sylistä katselemaan tai tulla jalkojen takaa kurkistelemaan. Pennun tulee saada ilmaista olevansa jännittynyt tai peloissaan uuden äärellä. Sen tunnetta tulee kunnioittaa ja omistajan tuleekin pitää huoli, ettei sitä vieraat ihmiset tai koirat lähesty, ellei pentu itse hakeudu kontaktiin niiden kanssa. Jos pennulle ei anna tilaa ja sen turvallisuuden tunne järkkyy, saattaa pentu ruveta pelkäämään näitä tekijöitä, joihin me olemme sitä "yrittäneet sosiaalistaa". Pahimmassa tapauksessa tämä pelko muuttuu pennun kasvaessa hyökkimiseksi ja haukkumiseksi, sen yrittäessä karkoittaa itseään lähestyviä kohteita.
Milloin sosiaalistaminen sitten tulisi tehdä?
Sosiaalistamisessa tulisi huomoida koiran turvallisuuden tunne. Koirayksilön persoona on merkittävästi vaikuttavassa asemassa sosiaalistamistilanteessa etenemisen suhteen. Myös jo kasvattajalla kohdatut asiat vaikuttavat pennun mahdollisiin ennakkoluuloihin ja positiivisiin mielikuviin ympäristöä kohtaan. Kasvattajalla on iso vastuu pennun sosiaalistumisessa, sillä pentujen herkin sosiaalistumisen kausi alkaa jo 4 viikon iässä. Herkkyyskausi päättyy n. 14 viikon iässä. Näinollen kasvattajan ja pennun oman kodin tulisi panostaa ensimmäisten viikkojen aikana siihen, että pentu kohtaisi monenlaisia erilaisia asioita herkkyyskautensa aikana. Myös turvallisuuden tunne ja hyvät kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä näissä kohtaamisissa. Sosiaalistamista on suositeltavaa jatkaa myös herkkyyskauden jälkeen, niin pitkään että pentu on oppinut mitkä asiat ja tekijät sen arjessa ovat normaaleja.
Mihin pentua tulee sosiaalistaa?
Pennun tulee kohdata sosiaalistumisen herkkyyskautensa aikana useita kertoja niitä tekijöitä, jotka tulevat olemaan osa sen arkea ja elinympäristöä. Näitä asioita useimmiten ovat vieraat ihmiset, muut koirat, pyöräilijät ja autot sekä muita erilaisia arjessa kohdattavia tekijöitä. Ei pidä unohtaa muita ympäristö tekijöitä, kuten:
- erilaisia lattiapintoja sekä maa-alustoja, kuten nurmikkoa, hiekkaa, pururataa
- erilaiset äänet, kuten moottoripyörä, aura, kuorma-auto, imuri, mikro jne
- erilaiset ruuat muuttuvilla mauilla sekä suutuntumilla, mm. nappulat kuivana, kosteana, märkäruoat, liha
- erilaiset ympäristöt, kuten metsä, pelto, kaupunki
- koskettaminen, tutkiminen mm. korvat, silmät
- erilaiset eläimet, mm. linnut, kissat
Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta edellä mainitut ovat yleisimpiä tekijöitä, joihin pentu tulee sosiaalistaa. Voitkin listata itsellesi kaikki asiat, joita sinun pentusi saattaa tulla elämänsä aikana kohtaamaan, ja aloittaa sosiaalistamaan pentua järjestälmällisesti näihin tekijöihin.
Sosiaalistaminen on mennyt pieleen, voiko mitään tehdä?
Vaikka sosiaalistaminen olisi mennyt pieleen, voidaan tilannetta vielä korjata. Tilannetta voidaan korjata siedättämisen ja vastaehdollistamisen avulla. Siedättäminen tarkoittaa sitä, että koiralle esitellään riittävän kaukaa sen mörkö, esimerkiksi vieras ihminen. Riittävän kaukaa tarkoittaa taas sitä, että koira huomaa ihmisen, muttei kuitenkaan koe tarvetta vielä sen kummemmin reagoida ihmisen läsnäoloon. Pysytään siis koiran sietokyvyn alueella. Hiljalleen kohde voi viettää pidempiä aikoja nähtävillä ja se voi ilmestyä vaikka hieman lähempää tai lähestyä koiraa.
Joissakin tilanteissa voidaan lisäksi käyttää vastaehdollistamista koulutuksen tukena. Tällöin koiraa palkitaan esimerkiksi herkuilla sen jälkeen kun jännittävä kohde on ilmestynyt koiran nähtäville.
Lopuksi
Jotta koiran kanssa olisi mukava käydä julkisilla paikoilla, kuten kaupunkikävelyllä, kahvilassa tai terassilla, tulisi koiran osata rauhoittua aloilleen, kulkea väkijoukossa sekä tarvittaessa luopua ympäristön vaikutteista (esimerkiksi houkutukset). Tilanteen tulee olla koiran näkökulmasta turvallinen ja selkeä. Koiran kanssa kahvilassa käyminen on omistajalle mukavaa, mutta toimii myös koiralle kivana aktiviteettina, kunhan koiran sosiaalistaminen ja koulutus on tehty oikein. Tärkeää on, että koiralla on mukavaa, eikä ympäristö pelota sitä. Aran pennun tai koiran kanssa ei tule hypätä suoraan väkijoukkoon tai vilkkaalle terassille, vaan harjoittelu tulee aloittaa pehmeästi kauempaa ja helpoimmista ympäristöistä.
Apua sosiaalistamiseen, vastaehdollistamiseen ja siedättämiseen saat ammattitaitoiselta kouluttajalta.